Mieshän järkyttyi minun päätöksestäni kovin. Aluksi rupesi uhkailemaan, että vie lapsen ja muuta mukavaa. Minä sanoin, että sopii yrittää vaan, mutta jos haluaa hankala olla niin sitä osaan olla minäkin. Tarjosin kuitenkin parempana vaihtoehtona sopuisuutta, joka on kaikkien etu. Mies sitten suostui, että hän muuttaa pois, mutta minun pitää etsiä hänelle asunto. Laitoin heti paperit vetämään. Ehdotin, että asutaan lähekkäin niin voimme hoitaa huoltajuuden sillä tavalla järkevästi, että hän pääsee olemaan lapsensa kanssa tarpeeksi paljon. Hänen työnsä on sellainen, että työvuorot on aina 12 tuntia kerrallaan, joten ei siinä voi pitää lasta, jos on työvuoroja.

Seuraavaksi Mies totesi, että minulla on sitoutumisongelma, joten tehdäänkö sellainen ratkaisu, että asutaan erillään, mutta ollaan yhdessä. Sanoin, että kaippa sekin on mahdollista. Mitä sitoutumisongelmaan tulee niin kai se nyt on vaikea sitoutua suhteeseen, kun toinen puolisko ei osallistu arkeen sitten mitenkään.